Ylijohtaja Anneli Taina 2006 –

Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana vuoden 2006 alusta toiminut Anneli Taina tähdentää, että liiton tavoitteena on naisten roolin täsmentäminen ja vakiinnuttaminen yhteiskunnan varautumisessa. Hän pitää erityisen tärkeänä, että naisille soveltuva turvallisuus- ja varautumiskoulutus turvataan. 

- Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvattaessa hallinnon, viranomaisten ja elinkeinoelämän yritysten ohella myös vapaaehtoisjärjestöillä on merkittävä rooli sekä käytännön turvallisuuden toteuttamisessa että kansalaisten kriisinkestokyvyn lisäämisessä. Järjestöt mahdollistavat viranomaistoiminnan tarkoituksenmukaisen täydentämisen. Vahva, laaja-alainen yhteistyö onkin välttämätön edellytys yhteiskunnan kriisivalmiuden kehittämiselle ja ylläpitämiselle kaikilla tasoilla, toteaa aktiivinen ja innostunut Anneli Taina.

Anneli Taina on toiminut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana vuodesta 2010 alkaen. Hän toimi Etelä-Suomen läänin maaherrana vuosina 2003–2009 ja puolustusministerinä 1995-1999. Kansanedustajana hän aloitti vuonna 1987.

Valtioneuvos Riitta Uosukainen 2003 - 2005

Puheenjohtajuutensa vuonna 2003 aloittanut Riitta Uosukainen kuvailee toimintaa:
- Hyppäsin vauhdikkaaseen junaan. Naisten Valmiusliitto jatkoi yhä kiihkeämmin valtakunnallisten ja alueellisten kurssien järjestämistä, kurssittamista, tasokkaiden seminaarien järjestämistä, veteraanikeräyksiin osallistumista, alan messuilla esiintymistä ja muuta maanpuolustukseen liittyvää toimintaa. Omaksi tärkeimmäksi tehtäväkseni koin liiton tunnettuuden lisäämisen. Meillä naisilla on loistavat verkostot, kunhan osaamme niitä käyttää. Kolmivuotiskauteni toivontähtenä pidimme lainsäädäntölauseketta, joka ottaisi huomioon naisten vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja heidän varaamisensa ja sijoittamisensa poikkeusolojen tehtäviin miesten tavoin. Naisreserviläiset ovat linjassa, mutta myös muun koulutuksen saaneet naiset on otettava huomioon. Olisi suotavaa ja oikein, että noin 200 000 naisen monin tavoin toimiva joukko ei menettäisi motivaatiotaan. Naisten asenteet vaikuttavat ratkaisevasti seuraavaan sukupolveen.

Laajasti arvostettu ja pidetty Riitta Uosukainen on toiminut muun muassa opetusministerinä 1991 – 1994, tehtävässä hän oli järjestämässä rahoitusta uudenmuotoiselle maanpuolustustyölle, MPK:lle. Eduskunnan puhemiehenä Uosukainen toimi 1994 – 2003. Hän on ollut presidenttiehdokkaana ja kirjoittanut kirjat Liehuva liekinvarsi (1996) sekä Nuijanisku pöytään (2004).

Ministeri Elisabeth Rehn 1997 - 2002

Naisten Valmiusliiton puheenjohtajaksi valittiin 28.5.1997 Elisabeth Rehn. Hän korosti valintansa yhteydessä suomalaisen naisen osaamista ja taitoa:
- Naiset ovat esimerkillisiä niin rauhan rakentamisessa kuin yhteistyön kehittämisessäkin. Naisten Valmiusliiton työ on luonnollista jatkoa lottien ansiokkaalle työlle, jota nyt ryhdytään tekemään uudella, nykyaikaisella tavalla. Tuntuu erinomaiselta, että naisjärjestöt voivat yhtyä saman sateenvarjon alle, joka voi tehokkaasti viedä asiaa eteenpäin. 

Elisabeth Rehn on Suomen ensimmäinen naispuolustusministeri ja saavutti laajan kansansuosion. Hänen kaudellaan valmisteltiin suunnitelma ja lakiesitys naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta ja myöhemmin Rehn oli mukana valmistelemassa myös lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Vuoden 1994 presidentinvaalissa ehdokkaana ollut Rehn keräsi toisella kierroksella 46,1 prosenttia äänistä. Hän sai ministerin arvonimen 2005. Kansainvälisissä YK-tehtävissä Elisabeth Rehn on toiminut muun muassa ihmisoikeusraportoijana entisen Jugoslavian alueella ja alipääsihteerinä, erityislähettiläänä Bosnia-Hertsegovinassa. 

Elisabeth Rehn valittiin Naisten Valmiusliitto ry:n kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2010.

Varatuomari Eva Lindblad 1997

Naisten Valmiusliiton perustavassa kokouksessa 31.1.1997 liiton puheenjohtajaksi valittiin liittoa edeltäneen Maanpuolustustyötä tekevien naisjärjestöjen valtakunnallisen neuvottelukunnan puheenjohtajana toiminut Eva Lindblad.
- Toiminta neuvottelukunnassa ja Naisten Valmiusliitossa oli innostavaa. Toimintaan osallistuneet naiset olivat myönteisellä tavalla rakentamassa jotain uutta, eli toimintaa, joka oli meillä kaikilla lähellä sydäntä. Oli hienoa olla mukana joukossa, joka oli vuosikymmenten jälkeen vetämässä uudelleen liikkeelle naisten kokonaismaanpuolustustoimintaa, sanoo Eva Lindblad. 

Eva Lindblad on toiminut muun muassa Sotilaskotiliiton puheenjohtajana.

Lotta Mertsalmi 2005 -

Yliluutnantti (res)

Liiton pääsihteerin Lotta Mertsalmen mielestä Naisten Valmiusliiton yhteistyö viranomaisten, päättäjien ja muiden järjestöjen kanssa on avointa. Tulevaisuuden haasteena on tiivistää sitä entisestään ja myös kasvattaa eri tehtäviin koulutettujen ja sitoutuneiden naisten määrää.

- Toivomme, että koulutettujen naisten sijoittaminen ja varaaminen myös muiden hallinnonalojen kuin puolustushallinnon poikkeusolojen tehtäviin mahdollistettaisiin, toteaa Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Lotta Mertsalmi. Naisilla on runsaasti ammatin, siviilikoulutuksen ja vapaaehtoisen kouluttautumisen kautta tullutta osaamista, josta olisi hyötyä erityisesti sisäasianhallinnon tehtäväkentässä. Yhteiskunnan kiistaton etu on, että myös naisille voidaan varata poikkeusolojen tehtäviä jo normaaliaikana.

Lotta Mertsalmi on suorittanut naisten vapaaehtoisen asepalveluksen, työskennellyt Tykistöprikaatissa, Karjalan Prikaatissa sekä Hämeen Sotilasläänin Esikunnassa ja on sotilasarvoltaan reservin yliluutnantti. Hän on toiminut Naisten Valmiusliiton Hämeen alueneuvottelukunnan puheenjohtajana ennen siirtymistään liiton pääsihteeriksi. Hän toimi alkuvuosien NASTA-harjoituksissa viesti-toimialan pääköuluttajana ja johti Häme 2003 -harjoituksen.

Marjatta Nykänen 1996 - 2005

Marjatta Nykänen palkattiin vuonna 1995 Maanpuolustustyötä tekevien naisjärjestöjen valtakunnallisen neuvottelukunnan projektipäälliköksi. Huhtikuussa 1997 liiton hallitus nimitti hänet Naisten Valmiusliiton pääsihteeriksi. 
- Toiminta alkoi pienessä varastohuoneessa, jossa työvälineinä olivat lyijykynä ja nippu kirjoituspaperia. Toimintaan mukaan lähteneillä oli todellista sielun paloa ja tavoite saada naisille tämän ajan vaatimuksia vastaava järjestö - moderni jatke Lotta Svärd järjestölle. Asian taakse ja hallitukseen lähti heti useita järjestöjä. Vuodet 1996-1998 olivat voimakasta koulutuksen suunnittelua. Koulutusta järjestettiin aluksi erillisinä kursseina eri puolilla maata, kunnes päädyttiin yhteiseen harjoitukseen vuonna 1998. Näin syntyi ensimmäinen NASTA-harjoitus, Valmius 98 Rovajärvellä, jossa mukana oli yli kolmesataa osanottajaa. Puolustusvoimien tuki oli alusta saakka ensiarvoisen tärkeää ja korvaamatonta, kertoo Marjatta Nykänen.

Maanpuolustuskoulutus ry:n koulutuspäälliköksi 1.5.1999 alkaen valittu Marjatta Nykänen jatkoi sivutoimisena Naisten Valmiusliiton pääsihteerinä. Päätoimisena pääsihteerinä hän jatkoi vuonna 2004.